Wellbeing Superstars 5 helmikuuta, 2025
Riittävä ja laadukas uni on elintärkeää palautumiselle ja hyvinvoinnille. Lyhyiden yöunien seuraukset voivat olla vakavia, mutta hyvät päivärutiinit, stressin hallinta ja elektronisten laitteiden käytön hallinta tukevat terveitä unitottumuksia. Panostamalla uneen parannat niin fyysistä kuin henkistä terveyttäsi, ja tämä heijastuu myös arjen jaksamiseen ja elämänlaatuun. Unesta huolehtiminen onkin yksi tärkeimmistä sijoituksista omaan hyvinvointiin.
Lyhyet yöunet heikentävät keskittymiskykyä, muistia ja mielialaa sekä kykyä sietää vastoinkäymisiä. Riittämätön uni altistaa myös sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille, kakkostyypin diabetekselle sekä liikalihavuudelle. Uni on aikaa, jolloin aivot käsittelevät päivän aikana opittuja asioita ja elimistö korjaa itseään. Jos uni jää jatkuvasti alle suositeltavan 7–9 tunnin, palautuminen häiriintyy ja stressitasot voivat nousta pysyvästi.
Pitkään jatkunut unenpuute voi myös häiritä hormonitasapainoa. Esimerkiksi stressihormoni kortisolin pitoisuudet voivat pysyä koholla, mikä heikentää kehon palautumiskykyä ja vaikeuttaa arjen haasteista selviytymistä. Lisäksi lyhyet yöunet voivat heikentää immuunijärjestelmän toimintaa, mikä lisää infektioiden riskiä. Unenpuutteella on myös merkittävä yhteys mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen ja ahdistukseen. Työelämässä jatkuva väsymys voi heikentää suorituskykyä ja lisätä tapaturmariskiä.
Valveillaolon vaikutus unen tarpeeseen
Se, miten päivän aikana toimimme, määrittää pitkälti unen laatua ja tarvetta. Fyysinen aktiivisuus kasvattaa kehon tarvetta korjata ja palauttaa itseään unen aikana, kun taas henkinen rasitus edellyttää aivoilta syvällisempää tiedonkäsittelyä ja järjestelyä. Esimerkiksi intensiivinen liikunta voi parantaa unen syvyyttä ja laatua, mutta liian myöhään suoritettu treeni voi päinvastoin vaikeuttaa nukahtamista.
Stressi ja ylirasitus ovat unen suurimpia vihollisia. Kun keho on jatkuvassa "taistele tai pakene" -tilassa, palautuminen hidastuu ja unesta tulee katkonaista. Tästä syystä on tärkeää luoda päivään tasapainoa aktiivisuuden ja levon välille. Rutiinit, kuten samanaikainen herääminen ja nukkumaanmeno sekä rauhoittavat iltarituaalit, auttavat kehoa valmistautumaan lepoon. Myös ruokailutottumuksilla on vaikutusta: raskaita aterioita kannattaa välttää illalla, sillä ne voivat häiritä unta.
Kännykän vaikutus uneen
Kännykät ja muut elektroniset laitteet ovat merkittävä haaste unelle. Sininen valo häiritsee melatoniinin tuotantoa ja vaikeuttaa nukahtamista. Pelkkä sininen valo ei kuitenkaan ole ongelman ydin, vaan myös laitteen käyttöön liittyvä sisältö, kuten sosiaalisen median selailu tai viestittely, voi aktivoida aivoja ja lisätä hereillä pysymisen tarvetta. Tämä heikentää unipainetta, eli luonnollista halua nukkua. Aktiivinen sisältö, kuten pelit tai jännittävät sarjat, voi nostaa sykettä ja estää mieltä rauhoittumasta.
Käytännön vinkkejä ovat kännykän käytön rajoittaminen vähintään tunti ennen nukkumaanmenoa sekä sinivalosuodattimien käyttö. Hyvä keino on myös siirtää laitteet pois makuuhuoneesta ja panostaa äänikirjoihin, kirjoihin tai meditatiivisiin harjoituksiin, jotka edistävät rentoutumista. Teknologian käyttöä voi hallita myös asettamalla itselleen aikarajoja, joiden avulla illasta tulee rauhallisempi.
Kuinka parantaa unta?
Unenlaadun parantaminen alkaa yksinkertaisista muutoksista. Ensinnäkin säännöllinen unirytmi auttaa kehoa sopeutumaan luonnolliseen vuorokausirytmiin. Kannattaa myös luoda makuuhuoneeseen optimaaliset olosuhteet: pimeä, viileä ja hiljainen ympäristö tukee unta. Rentoutumisharjoitukset, kuten syvähengitys ja kevyt venyttely, voivat helpottaa nukahtamista erityisesti stressaavina aikoina.
Ravinnolla ja juomisella on myös merkitystä. Kofeiinin ja alkoholin nauttimista kannattaa välttää iltaisin, sillä ne voivat häiritä unisyklin luonnollista kulkua. Kevyt iltapala, joka sisältää tryptofaania ja hiilihydraatteja, voi auttaa rauhoittumaan. Esimerkiksi banaani ja pähkinät ovat hyviä vaihtoehtoja.
Riittävä ja laadukas uni on elintärkeää palautumiselle ja hyvinvoinnille. Lyhyiden yöunien seuraukset voivat olla vakavia, mutta hyvät päivärutiinit, stressin hallinta ja elektronisten laitteiden käytön hallinta tukevat terveitä unitottumuksia. Panostamalla uneen parannat niin fyysistä kuin henkistä terveyttäsi, ja tämä heijastuu myös arjen jaksamiseen ja elämänlaatuun. Unesta huolehtiminen onkin yksi tärkeimmistä sijoituksista omaan hyvinvointiin.
Yksin ei tarvitse pärjätä - apua on saatavilla
Huonosti nukutut yöt heijastuvat myös työpaikoille heikentyneenä keskittymisenä, alentuneena tehokkuutena ja lisääntyneenä virheiden määränä. Unettomuuden seuraukset eivät rajoitu vain työsuoritukseen, vaan ne voivat myös kasvattaa sairauspoissaolojen määrää ja lisätä työpaikan tapaturmariskiä. Sparraajamme Janne Kanervisto on unihäiriöiden hoitoon erikoistunut, kokenut yleislääketieteen erikoislääkäri, joka näkee päivittäisessä työssään, kuinka unettomuus voi kuormittaa työtä, vapaa-aikaa ja terveyttä. Kiitetyillä uniluennoillaan Janne kertoo, mitä hyvästä ja huonosta unesta pitäisi tietää ja miten unihäiriöihin voi saada apua, ihmisläheisesti ja innostavasti. Työhyvinvointivalmennuksissa Janne kulkee hyvinvointimatkalla työyhteisönne tukena varmistamassa, että uni saa ansaitsemansa huomion osana kokonaisvaltaista työkykyä. Hyvä uni ei ole vain yksilön voimavara, vaan koko organisaation menestyksen perusta.
Unilääkäri Janne Kanervisto kertoo, mitä hyvästä ja huonosta unesta pitäisi tietää ja miten unihäiriöihin voi saada apua.